Kesä on ohi ja syksyn sateiset säät ovat taas täällä. Henkilöstö on palannut lomilta enemmän ja vähemmän rentoutuneena. Toiset odottavat jo seuraavaa lomaa. Näyttävät elävän lomasta lomaan. Väliajat töissä on jotain pakollista pahaa. Toiset taas ovat innolla, levänneenä töissä ja ottamassa osaa kaikkeen, mitä työnantaja keksii tarjota. 

Loman jälkeen olin itse ainakin ensimmäisen viikon aivan tehoton. En tiennyt mitä tehdä, mihin ryhtyä. Sain itseni käyntiin hitaasti, mutta kuitenkin. Tulin töihin kahta viikkoa ennen suurinta osaa alaisistani ja kun minä olin jo käynnistynyt, he vasta aloittivat loman jälkeen. Koitin pitää itseäni kurissa sen suhteen, että en kaada heille kaikkea heti. Ettei kaiken tarvitse olla valmista heti.

Nämä, jotka olivat levänneet ja intoa täynnä loman jälkeen, olisivat halunneet tehdä kaiken heti. Toisaalta on hyvä antaa heidän tehdä, kun kerran haluavat, mutta toisaalta pitäisi minun esimiehenä nähdä ne lokakuun loskakuutkin ja jättää heidän virtaansa sinnekin. Saa nähdä taas, että oliko suhde oikea.