On tullut taas sellaiset ajat, että kaikkia toiveita ei voi täyttää, kaikkiä töitä ei voi tehdä, eikä ainakaan siinä mitassa kuin on toiveet. Väkeä on liian vähän työmäärään nähden. Ihan vain yksinkertaisesti. Joustoa on jo ollut kaikilla siihen toiseen suuntaan ja joskus pitäisi sen jouston purkautua siihen toiseen. Eli että saataisiin ne vapaana pidettävät ylityöt pidettyä vapaana. Eihän muuten siitäkään säännöstä ole hyötyä. 

Nyt kun alkaa olla selviö, että työtä jatkuvasti on enemmän kuin riittävästi ja näyttää vielä, että mitään ei oikein voi jättää kokonaan tekemättä, niin täytyy kai pohtia kuhunkin työhön käytettävää aikaa. Jos on tehtävä, aivan pakko, niin tehdäänkö hyvin, paremmin vai pelkästään riittävästi? Että tulisi jotenkinkaan tehtyä, saataisiin valmiiksi ja pois käsistä, vaikka vähän huonomminkin? Onko laatuvaatimukset osin itsemme asettamia? Että hieman heikompikin olisi riittävä? Huonohan tässä on se, että kun ensin totuttaa kaikki hyvään laatuun, itsensäkin, niin siitä on vaikea luopua. Mutta sekin rassaa, kun ei ehdi tekemään ensinkään.

Ryhtyisinpä nyt kuitenkin näin lauantain kunniaksi pikku ylitöihin... Tämän kerran vain...